Uuden vuoden pizzojen leivontaa

Minun ei tule juuri koskaan leivottua pizzoja. En tiedä, miksi. Uuden vuoden aattona lasten toivomuksesta päätin pitkästä aikaa kokeilla taas pizzan leivontaa. Ja kyllä vain aikaa kului, mutta vaivannäkö kannatti.

Muistin leiponeeni kerran aiemmin Suolaa ja hunajaa -blogin ohjeella ja varsinkin sen tomaattikastike osoittautui silloin ihan huipuksi. Olin edellisellä kerralla käyttänyt durumvehnäjauhoja ja niin tein nytkin, kaksinkertaistaen ohjeen.

6 dl haaleaa vettä

1/2 tuorehiivaa

1 dl oliiviöljyä

1 rkl suolaa

1 rkl sokeria

noin 700-800g durum vehnäjauhoja

Veteen sekoitetaan ensin hiiva, suola, sokeri ja öljy. Jauhot lisätään vähitellen vaivaten. Taikinaa vaivataan noin 20 minuuttia, ja pitää välttää laittamasta liikaa jauhoja. Itse jätin taikinan aika pehmeäksi. Taikinan annetaan kohota liinan alla vähintään kaksi tuntia. Tästä annoksesta tuli yhteensä kuusi pitsaa. Paistoin pitsakivellä 250 asteessa reilun 10 minuuttia.

Samaisen blogin tomaattikastike on kertakaikkisen hyvää. Tein sitä taas aivan liian vähän. Parasta pizzaa tulee, kun tomaattikastiketta riittää reilusti jokaiselle pizzalle. Tämä annos riittää siinä tapauksessa vain kolmeen-neljään pizzaan.

1 pieni sipuli

kaksi valkosipulin kynttä

1 purkki kokonaisia säilyketomaatteja (Mutti tai San Marzano)

Kirsikkatomaatteja

Tomaattipyreetä 1,5 rkl

Kuivattua oreganoa ja basilikaa

Mustapippuria 

Suolaa

1/2 ruokalusikkaa sokeria

Noin 1dl vettä

Loraus balsamicoa

Oliiviöljyä kuullottamiseen ja lopuksi kastikkeeseen 1/4dl

Pilkottu sipuli ja valkosipulia kuullotetaan reilussa lorauksessa oliiviöljyä noin 10 minuuttia. Minä onnistuin hieman ruskistamaan niitä, muttei vaikuttanut makuun mitenkään. Sitten lisätään purkkitomaatit, kirsikkatomaatit pilkottuna, sokeri, yrtit, tomaattipyree, balsamico ja vesi. Seosta haudutellaan - kauan (en katsonut edes aikaa, mutta ehkä tunnin, kun pari kertaa vähän lisäsinkin vettä). Maustetaan vielä mustapippurilla ja suolalla ja lisätään oliiviöljy.

Kuumensin pizzakiven ensin uunissa. Pizzataikinan jaoin kuuteen osaan, taputtelin leivinpaperin päälle pyöreiksi pohjiksi, sitten päälle tomaattikastiketta ja täytteitä. Tein näitä "tavallisia" pizzoja miehelle ja lapsille, joten niihin piti laittaa kunnolla täytteitä: jauhelihaa, kinkkua, salamia jne. Itse halusin tällä kertaa ihanaa italialaistyyppistä pizzaa maltillisemmilla täytteillä ja tuli kertakaikkisen hyvää (siitä hetken päästä)!

Itselle ja esikoiselle tein gluteenitonta pizzaa Himoleipurin Paras gluteeniton pizzapohja -ohjeella. Tein ohjeen puolitoistakertaisena, jolloin siitä tuli kolme pyöreää pizzaa. 

3 3/4dl vettä

3/4 hiivaa

3 tl psylliumia

1,5 tl sokeria

3/4 tl suolaa

4,5 dl gluteenitonta Finmix hienoa jauhoseosta

3/4 dl oliiviöljyä

Kädenlämpöiseen veteen sekoitetaan hiiva, sokeri ja psyllium. Tämän seoksen annetaan turvota 5-10 minuuttia, niin että siitä tulee kunnon paksua hyytelöä. Lisätään suola ja puolet jauhoista ja vatkataan sähkövatkaimella noin 5minuuttia. Vaivataan loput jauhot käsin mukaan ja sen jälkeen vielä puolet oliiviöljystä. Taikina kaadetaan jauhotetulle pöydälle, jaetaan kolmeen osaan ja taputellaan pizzapohjiksi leivinpaperin päällä oliiviöljyä apuna käyttäen. Pohjien annetaan kohota leivinliinan alla noin puoli tuntia.

Sitten tähän omaan pizzaani, jonka tein aika lailla Himoleipurin ohjeen mukaisesti. Eli ensin pohjan päälle reilusti tuota ihanaa Suolaa ja hunajaa -blogin tomaattikastiketta. Sitten tomaattisiivuja ja mozzarellasiivuja (on mulla tuolla yhdessä reunassa pari salamiakin). Tähän yhteen pizzaan laitoin mozzarellaa (suolavedessä) melkein tuollaisen 125g pussukan ja oli kyllä hyvä määrä, ei yhtään liikaa! Lopuksi paistetaan 250-asteisessa uunissa noin 10-15 minuuttia (taisi olla lähempänä 15 minuuttia ) ja paistoin ihan pellillä. Uunista ottamisen jälkeen päälle vielä tuoretta basilikaa, mun lempi tuoreyrttiä (tuoksuukin ihanalle). En ole varmaan ikinä syönyt yhtä hyvää itse tehtyä, gluteenitonta pizzaa.

Jos joskus vielä teen pizzaa, ehdottomasti tällaista!

Synttäreiden viettoa Spiderman-tyyliin

Taisin mainita jo aiemmassa blogissani, että kolme lapsistamme on syntynyt kesällä, ja se viimeisinkin vielä syyskuussa. No heinäkuussa oli sitten aika viettää esikoispojan 7v ja prinsessan 3v – yhteissynttäreitä.

Mietin jo ennalta, miten yhdistää teemallisesti nämä synttärit. Esikoinen on Spiderman-fani ja halusi ehdottomasti sen kakkuunsa. No tehtäväni helpottui, kun kysyin prinsessalta, millaisen kakun hän haluaa. - ”Spiderman”, vastasi hän.

Etukäteen hieman jännitin, miten ihmeessä onnistun luomaan Spidermanin kakkuun, hahmokin näytti jo niin vaikealta toteuttaa. No netti pelastaa kaiken. Törmäsin sopivasti blogiin Ruokaohjeita ja herkkuja à la Marie, jossa oli toteutettu Spiderman-kakku, jonka pohjalta lähdin itse ideoimaan kakkua.

Löysin netistä sopivan Spiderman-värityskuvan ja tulostin sen. Itse en halunnut koko kakun kokoista kuvaa, kun liiallinen sokerimassan määrä kakun päällä ei ole minun makuuni. Leikkasin kuvan ääriviivoja myöten. Kaulitsin punaista sokerimassaa leivinpaperin päällä ja leikkasin terävällä veitsellä siitä kuvan ääriviivojen mukaisen kuvan. Seuraavaksi painelin veitsenkärjellä hieman apuviivoja sokerimassaan, kuten edellä mainitussa blogissakin oli tehty. Ja ehdoton helpottaja työlleni oli Ullanunelma-nettikaupasta löytämäni elintarvikekynä, jolla oli helppo piirtää viivat ja verkot Spidermaniin. Sitten tein vielä silmät mustasta ja valkoisesta sokerimassasta. Mustasta sokerimassasta tein vielä kaksi hämähäkkiä ja punaisesta ja valkoisesta sokerimassasta muotilla kolme kukkaa Prinsessan kunniaksi.

Kakkupohjan tein tyylilleni uskollisesti Marin Kyökin ohjeella. 

Eniten stressiä aiheutti ehkä se, mitä laitan kakun väliin. Soittelin kaikki lähialueen mansikkatilat läpi, ja mistään ei saanut enää tuoreita mansikoita. No, synttäripäivää edeltävänä päivänä minulle soitettiin, että sain tulla hakemaan aiemmin tilaamani vadelmat.

Kostutin täytekakun maidolla, johon oli sekoittanut pari teelusikkaa vaniljasokeria. Täytteeksi laitoin ensiksi kaupasta ostamaani luomuvadelmahilloa ohuen kerroksen. Sen jälkeen litistelin vadelmia lautasella hieman kasaan ja laitoin niitä kakun päälle. Seuraavaksi laitoin vielä kermaa, johon olin sekoittanut vaniljarahkapurkin.

Kakun pinnalle levitin ensiksi siniseksi pastavärillä värjäämääni kermaa. Hämähäkinseitin tein kermalla käyttäen oikein ohutta pyöreää tyllaa. Seuraavaksi pursotin kakun reunat käyttäen vuorotellen sinertävää ja vuorotellen normiväristä kermaa. Lopuksi lisäsin sokerimassakuviot kakun päälle. Itse olin lopputulokseen erittäin tyytyväinen, vaikkei pursotus nyt niin tasainen ollutkaan.

Toisena makeana tarjottavana oli Valion ohjeella tehty Suklaa-mangojuustokakku – ilman ohjeessa mainittua likööriä. Tekisi mieleni sanoa, että kakku oli herkullista, mutta ehkä oli maultaan hieman tehdasmaisen makuinen.

Suolaiseksi tarjottavaksi tein savukalapiirasta Valion ohjeella lämminsavulohesta. Käytin purjoa. Tämä piiras oli ihan hyvä perussuolainen piirakka, ei mitenkään erityisen mieleenjäävä kuitenkaan.

Toisena suolaisena tarjottavana oli omenainen kinkkupiirakka, Valion ohjeella tämäkin. Tämä sen sijaan olikin ehkä paras suolainen piirakka, mitä olen ikinä tehnyt. Omenat kinkkusipulikerroksen päällä tekivät piirakasta ihanan pehmeän. Lisäksi irtopohjavuokaan tehtynä piirakasta sai juhlavan näköisen.

Lisäksi tarjolla oli vielä salaattia. Ystäväni Anun ohjeella tehdyssä salaatissa oli suolapähkinöitä mukana. Salaattiin laitetut punasipuliviipaleet marinoin punaviinietikalla, sokerilla ja suolalla.