Kymppisynttärit dinosaurustyyliin

Toiseksi vanhin lapsemme täytti kesäkuun alussa 10 vuotta. Uskomatonta, kuinka nopeasti aika on kulunut. Kymmenen vuotta sitten tämä mamma oli hieman herkemmässä mielentilassa, kun pikkupoika syntyi sektiolla yli kuukauden etuajassa ja suuresta koostaan huolimatta oli monenmoista ongelmaa. 

Samainen poika on tykännyt minun muistini mukaan melkein koko elämänsä dinosauruksista. Nämä eivät varmastikaan olleet ensimmäiset synttärit, jolloin päätin tehdä dinosaurusaiheisen kakun. Arjen hektisyyden takia päätin taas turvautua valmiiseen kakkukuvaan, minkä tilasin Ullan Unelmasta. Sen jälkeen alkoivat sitten vasta mietinnät, että millainen kakku muutoin nyt sitten leivottaisiin.

Äitini vinkistä päätin kokeilla kierrettyä kääretorttukakkua. Leivoin kaksi gluteenitonta kääretorttupohjaa käyttäen jauhoina perunajauhoja. Kääretorttupohjat leikkasin pituussuunnassa neljään osaan, kostutin pohjia hiukkasen maitoon kostutetulla pullasutilla (siltikin taisi kostua hieman liikaa), ja levitin päälle mansikkahilloa, mihin olin pilkkonut joukkoon pari pientä rasiaa kotimaisia tuoreita mansikoita. Sen jälkeen päälle vielä vaniljarahka-kermavaahtoa. 

Ensimmäiset kaksi osaa sain pyöriteltyä rullaksi niin sanotusti niitä kädessä pitäen, mutta sitten alkoi tuntua, että pakka hajoaa. Niinpä käänsin ne pystyyn lautaselle, mihin olin ajatellut kakun koota. Leikkasin sitten loppujen osien välistä leivinpaperitkin soiroiksi ja otin yhden osan kerrallaan leivinpaperin kanssa käteeni, miten sai todella kätevästi nostettua osat edellisten jatkoksi. Aika kivasti siis onnistui!

Lopuksi sitten laitoin vielä lopun rahkakermaseoksen kakun pinnalle, niin että sain sen tasoitettua. Sitten kakkukuva päälle ja reunojen pursotus. Pursotuskermasta värjäsin puolet persikan värisellä geelivärillä. Numeron tein sokerimassasta. Yllättävän kiva kakku tuli suhteellisen pienellä vaivalla!
 

Toiseksi kakuksi synttäreille tein marianne-mansikkamoussekakun soveltaen Belle Baie -blogin ohjeella. Koska halusin tehdä kakun suurempaan vuokaan, tein kakun puolitoistakertaisena. Pohjan tein gluteenittomana käyttäen ohjeessa käytettyjen digestive-keksien sijasta Semperin kola / vaniljakeksejä. Keksipohjasta tuli mielestäni onnistunut, vaikka kolakeksit olikin vaikeampi saada hienonnettua kuin digestivet.

Mariannemoussesta tuli kuudella liivatteella oikein onnistunut, mutta mansikkamousseen lisään ensi kerralla yksi tai kaksi liivatetta lisää, koska se jäi tosi löysäksi. Toki ei kakku pahaa näinkään ollut. Tuoreita mansikoita ja mariannerouhetta lopuksi päälle!
 

 

Suolaiseksi tarjottavaksi tein Mustavalkoista-blogin ohjeella gluteenitonta kanapiirakkaa. Tästä tuli oikein herkullista. Piirakka jäi ehkä hieman matalaksi, mutta niin kai oli tarkoituskin.Lisukkeeksi vielä salaattia, mihin jääsalaatin ja tammenlehväsalaatin lisäksi kurkkua, helmitomaatteja, paprikaa, melonia ja persikkaa sekä erillisiin pikkukulhoihin feta-juustoa, suolapähkinöitä ja oliiveja.

Omat lapsethan ei näistä toki juuri mitään suuhunsa laittaneet, joten aina pitää täydentää leipomuksia kaupasta ostettavilla kekseillä ja karkeilla ;)

Triplasynttäreiden viettoa Ninjago-tyyliin

Taas oli se aika vuodesta, kun oli aika viettää lastemme syntymäpäiväjuhlia. Yleensä olemme viettäneet heinäkuussa vain esikoispoikamme ja vanhemman tyttäremme synttäreitä, kun heillä on syntymäpäivä neljän päivän sisään, mutta tänä vuonna juhlimme samaan aikaan myös kesäkuussa syntyneen nuoremman poikamme 6v-synttäreitä, kun olimme hänen synttäreidensä aikaan reissussa.

Täytekakun teema tuli hetkeäkään miettimättä lasten suusta: Ninjago-kakku. Tälle äidille kun Ninjat eivät ole kovin tuttuja, piti oikein netistä katsella, että minkäs näköisiä ne ovatkaan. Ja yhtenä yönä sain idean kakusta. Tein hahmot jo pari päivää etukäteen valmiiksi sokerimassasta, ettei niitä tarvitsisi sitten kiireessä tehdä.

 

Tällä kertaa oli tulossa paljon enemmän vieraita kuin normaalisti lastemme synttäreille (huom! yhden lapsen kummit lisää), joten päätin, että teen täytekakkupohjan kääretorttupohjista. Tein kolme kääretorttupohjaa jo äidiltä oppimallani ohjeella: lasi munia, lasi sokeria, lasi jauhoja (puolet vehnä- ja puolet perunajauhoja) sekä teelusikallinen leivinjauhetta. Leikkasin pohjat alustalle sopivaksi (neljä kerrosta, joista yksi palasista) ja kostutin ne maito-vaniljasokeriseoksella. 

Haimme samana päivänä kauhajokiselta Kukkasmäen marjatilalta (http://www.kukkasmaenmarjatila.fi/) tuoreita mansikoita, joten niiden ympärille piti rakentaa täytekerrokset. Otin ideaa täytteeseen Seuran ohjeesta siten, että täytteeseen laitoin 2,5 prk Valion valkosuklaa-limerahkaa, reilun ruokalusikallisen lemon curdia sekä 2 x 2,5dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta. Sitten vain mansikat viipaleiksi, ja jokaiseen väliin laitoin ensin kerroksen mansikkaviipaleita ja lisäksi täyteseosta.

Kuorrutuksessa halusin taas testata jotain uutta, ja Kinuskikissan sivuilta löytyi kivoja pursotusvinkkejä. Itselleni pursotus on aina aikamoinen koetinkivi eikä se taaskaan mennyt ihan putkeen, mutta lapset olivat onneksi tyytyväisiä kakkuun.

Pikkuleipinä oli tarjolla Wilhelmiina-keksejä, joita leivoin hieman isomman satsin pari viikkoa aiemmin leipoessani niitä ystäväni lapsen juhliin. Wilhelmiinat leivoin Maku.fi :stä löytyneellä reseptillä. Sattui vielä niin hyvin, että Suupohjan Reko-tapaaminen oli juuri paria päivää ennen synttäreitä, niin tilasin suklaapikkuleipiä kilon verran Kurikan kotipirtiltä, niin ei tarvinnut ostaa synttäreille lainkaan keksejä kaupasta. Reko Suupohja on facebookissa toimiva lähi- ja luomuruokarengas, jonka kautta on mahdollista tilata parin viikon välein lähellä tuotettuja tuotteita yhteisesti sovittuun jakelupaikkaan Kauhajoelle. Nuo Kurikan Kotipirtin suklaaleivät olivat paitsi herkullisia, myös tosi kauniita sydämen muotoisia pikkuleipiä.

 

 

Pientä makeaa tarjottavaa saimme vielä Rocky Roadeista, jonka reseptin löysien ihan sattumalta etsiessäni erästä toista reseptiä, ja pitihän noitakin sitten kokeilla. Tein niitä tuolla liliäiti-blogin reseptillä ja nam, mitä herkkua! Meillä, kun lapset eivät juuri kakkuja syö, niin tein vielä lähinnä lapsille tarjottavaksi aivan ihanan meheviä mokkaruutuja siskoni suosittelemana jonna_nordiccitylife:n Instagram-tililtä löytyvällä ohjeella.

 

Makeaksi tarjottavaksi jo aiemmin mainitsemani ystävä oli luvannut tehdä minulle vastalahjaksi Kinuskikissan kinuski-mansikka-kakun. Olin itsekin sitä ehtinyt kerran kokeilla, ja sen maku oli sen verran hyvä, että söimme sellaisen ihan muutaman henkilön voimin yhdessä päivässä, joten ajattelin, että tästä kakusta ei yksi riitä yli 30 henkilölle. Tein siis vielä itsekin tästä kakusta toisen synttäreille, ja hyvä että tein. Itse onnistuin tässä kakussa toisella kertaa hieman paremmin kuin ensimmäisellä, mutta edelleenkin värit hieman sekoittuivat toisiinsa. Maku oli kuitenkin aivan hurmaava! Onneksi sitä jäi meille kotiväelle herkuteltavaksi vielä seuraavaksikin päiväksi.

Aiemmin olin myös kokeillut jo tuota Mustikkasuu leipoo-blogista löytämääni New Yorkin mustikka-juustokakkua. Kun edellisellä kerralla sitä tehtyäni, söimme sitä heti leipomista seuraavana päivänä, huomasin, ettei valkosuklaa maistunut siinä lainkaan. Nyt jo siis tiesi, että kakku pitää tehdä vähintään kahta vuorokautta ennen tarjoilua, että valkosuklaan maku pääsee siinä esiin. Tämä kakku on oikein täyttävää eli tätä jaksaa syödä vain pienen palan kerrallaan, mutta se on ihanan juustoista.

Suolaiseksi tarjottavaksi olin jo pari viikkoa takaperin leiponut synttäreitä varten karjalanpiirakoita, jotka ovat tosi hyviä myös pakastamisen jälkeen. Juhlapäivän aamuna tein vain munavoin. Edellisenä päivänä teimme lasten kanssa myös lihapullia suolaiseksi tarjottavaksi.

Siskoni oli minulla apuna edellisenä päivänä, ja hän teki voileipäkakun Liian hyvää –blogin tilli-lohi-voileipäkakun ohjeella. Kun tuolla ohjeella teimme kaksi kappaletta pieniä suorakulmion mallisia voileipäkakkuja, jäi täytettä vielä reilusti ylikin. Meillä voileipäkakut tehtiin alusta lähtien koristelua myöten kerralla valmiiksi, ja voileipäkakuista tuli todella herkullisia. Niitä ei kyllä jäänyt kuin juuri ja juuri yhdet palat minulle ja miehelleni syötäväksi jälkikäteen eli kaiketi muutkin tykkäsivät. Ohjeessa ensin mietitytti, kun täyteainesta jätettiin vielä kakun kuorruttamista varten, mutta se näyttikin oikein hyvältä kakun päällä.

Suolaiseksi tarjottavaksi teimme vielä kahdenlaista salaattia: vihreää salaattia Kinuskikissan ohjeella sekä makaroni-kana-salaattia. Vihersalaatti Kinuskikissan tapaan oli ihan ok lukuunottamatta sitä, että tekemäni krutongit ehtivät pehmentyä tarjoiluun mennessä. En tiedä, tuleeko tehtyä tuota salaattia toista kertaa – jos tulee tehtyä, ehkä ostan krutongit valmiina kaupasta tai paistan ne juuri ennen tarjoilua. Siinä on vain se huono puoli, että koko talo haisee sen jälkeen valkosipulilta. Toiseksi salaatiksi teimme Pullahiiren leivontanurkka-blogin ohjeella hedelmäistä broileri-pastasalaattia. Vaikka teimme salaattia vain 2/3 määrän ohjeesta, sitä tuli aivan valtavasti. Salaatti oli kyllä oikein herkullista.

 

Ehkä tarjoiluja oli kokonaisuutena hieman liiaksi asti, mutta ei ainakaan ruoka loppunut pidoista kesken kaiken ;). Sääkin onneksi suosi, joten kahvittelu terassilla onnistui.

Synttäreiden viettoa Spiderman-tyyliin

Taisin mainita jo aiemmassa blogissani, että kolme lapsistamme on syntynyt kesällä, ja se viimeisinkin vielä syyskuussa. No heinäkuussa oli sitten aika viettää esikoispojan 7v ja prinsessan 3v – yhteissynttäreitä.

Mietin jo ennalta, miten yhdistää teemallisesti nämä synttärit. Esikoinen on Spiderman-fani ja halusi ehdottomasti sen kakkuunsa. No tehtäväni helpottui, kun kysyin prinsessalta, millaisen kakun hän haluaa. - ”Spiderman”, vastasi hän.

Etukäteen hieman jännitin, miten ihmeessä onnistun luomaan Spidermanin kakkuun, hahmokin näytti jo niin vaikealta toteuttaa. No netti pelastaa kaiken. Törmäsin sopivasti blogiin Ruokaohjeita ja herkkuja à la Marie, jossa oli toteutettu Spiderman-kakku, jonka pohjalta lähdin itse ideoimaan kakkua.

Löysin netistä sopivan Spiderman-värityskuvan ja tulostin sen. Itse en halunnut koko kakun kokoista kuvaa, kun liiallinen sokerimassan määrä kakun päällä ei ole minun makuuni. Leikkasin kuvan ääriviivoja myöten. Kaulitsin punaista sokerimassaa leivinpaperin päällä ja leikkasin terävällä veitsellä siitä kuvan ääriviivojen mukaisen kuvan. Seuraavaksi painelin veitsenkärjellä hieman apuviivoja sokerimassaan, kuten edellä mainitussa blogissakin oli tehty. Ja ehdoton helpottaja työlleni oli Ullanunelma-nettikaupasta löytämäni elintarvikekynä, jolla oli helppo piirtää viivat ja verkot Spidermaniin. Sitten tein vielä silmät mustasta ja valkoisesta sokerimassasta. Mustasta sokerimassasta tein vielä kaksi hämähäkkiä ja punaisesta ja valkoisesta sokerimassasta muotilla kolme kukkaa Prinsessan kunniaksi.

Kakkupohjan tein tyylilleni uskollisesti Marin Kyökin ohjeella. 

Eniten stressiä aiheutti ehkä se, mitä laitan kakun väliin. Soittelin kaikki lähialueen mansikkatilat läpi, ja mistään ei saanut enää tuoreita mansikoita. No, synttäripäivää edeltävänä päivänä minulle soitettiin, että sain tulla hakemaan aiemmin tilaamani vadelmat.

Kostutin täytekakun maidolla, johon oli sekoittanut pari teelusikkaa vaniljasokeria. Täytteeksi laitoin ensiksi kaupasta ostamaani luomuvadelmahilloa ohuen kerroksen. Sen jälkeen litistelin vadelmia lautasella hieman kasaan ja laitoin niitä kakun päälle. Seuraavaksi laitoin vielä kermaa, johon olin sekoittanut vaniljarahkapurkin.

Kakun pinnalle levitin ensiksi siniseksi pastavärillä värjäämääni kermaa. Hämähäkinseitin tein kermalla käyttäen oikein ohutta pyöreää tyllaa. Seuraavaksi pursotin kakun reunat käyttäen vuorotellen sinertävää ja vuorotellen normiväristä kermaa. Lopuksi lisäsin sokerimassakuviot kakun päälle. Itse olin lopputulokseen erittäin tyytyväinen, vaikkei pursotus nyt niin tasainen ollutkaan.

Toisena makeana tarjottavana oli Valion ohjeella tehty Suklaa-mangojuustokakku – ilman ohjeessa mainittua likööriä. Tekisi mieleni sanoa, että kakku oli herkullista, mutta ehkä oli maultaan hieman tehdasmaisen makuinen.

Suolaiseksi tarjottavaksi tein savukalapiirasta Valion ohjeella lämminsavulohesta. Käytin purjoa. Tämä piiras oli ihan hyvä perussuolainen piirakka, ei mitenkään erityisen mieleenjäävä kuitenkaan.

Toisena suolaisena tarjottavana oli omenainen kinkkupiirakka, Valion ohjeella tämäkin. Tämä sen sijaan olikin ehkä paras suolainen piirakka, mitä olen ikinä tehnyt. Omenat kinkkusipulikerroksen päällä tekivät piirakasta ihanan pehmeän. Lisäksi irtopohjavuokaan tehtynä piirakasta sai juhlavan näköisen.

Lisäksi tarjolla oli vielä salaattia. Ystäväni Anun ohjeella tehdyssä salaatissa oli suolapähkinöitä mukana. Salaattiin laitetut punasipuliviipaleet marinoin punaviinietikalla, sokerilla ja suolalla.

5v-synttäreiden viettoa kilpparityyliin

Neljästä lapsestamme kolme on syntynyt kesällä. Kesäkuussa vietimme kakkosemme 5v-synttäreitä.

Täytekakku aiheuttaa aina eniten päänvaivaa, kun pitää kuunnella synttärisankarin toiveita. Kakkosemme on innokas kilpparifani ja toivoikin synttärikakkuunsa suosikkiaan punanaamioista Rafaello-kilpparia. Tällainen tuli täytekakusta.

Täytekakkupohjan tein, kuten yleensäkin aina, Marin kyökin kakkupohjan ohjeella. Täytteen tein Yhteishyvän Mehevän appelsiinikakun täytteen ohjetta soveltaen siten, että laitoin puoliksi appelsiini- ja puoliksi mangotuorejuustoa.

Kermasta on osa värjätty vihreällä elintarvikevärillä ja suklaanvärinen kerma on tehty sulattamalla suklaa edellisenä iltana kermaan ja vatkaamalla se seuraavana päivänä. Pursotukseen olen ottanut mallia KakkuKatrilta. Tämän pursotuksen tekeminen on hidasta, mutta lopputulos yleensä aina niin palkitsevaa. Kakun pinnalle olen ripotellut vihreitä nomparelleja.

Hahmon tekemiseen hyödynsin erilaisia kuvia Rafaellosta, joten se on enimmäkseen oman pääni tuotetta. Hahmo on tehty sokerimassasta. Sankari oli kakkuun tyytyväinen, samoin kakun mausta tuli erinomainen.

Täytekakun lisäksi tarjolla oli lakritsi-mokkapalakakkua, seeprakakkua, leipäjuustosalaattia ja tonnikalaquichea. 

Lakritsi-mokkapalakakun olin tehnyt jo aiemmin pakasteeseen Yhteishyvän ohjeella. Maku oli kiva, mutta kakku oli ehkä näin paksuksi hieman kuivakas.

Leipäjuustosalaatin ja mansikkakastikkeen tein niinikään Yhteishyvän ohjeella. Tämä oli ehkä yksi parhaimmista salaateista, mitä olen koskaan syönyt. Kun raaka-aineina ovat tuoreet mansikat, leipäjuusto, viinirypäleet ja marinoitu punasipuli, niin eipä tuota tarvitse ihmetelläkään.

Seeprakakun tein Kinuskikissan uuden "Kinuskikissan helpot suosikit" -kirjan ohjeella. Tämä kakku oli todellakin suussasulavaa, vaikka kakun teon loppuvaiheessa huomasinkin, että olin ehkä ollut liian hidas täytettä kaataessani, kun täyte alkoi jo hyytyä, ennen kuin olin saanut kaiken täytteen kaadettua kakkuun. Kiva idea ohjeessa kuitenkin!

 Tonnikalaquichen tein Kinuskikissan ohjeella. Tätä tulee tehtyä varmasti toistekin, niin hyvää se oli.