Näytetään tekstit, joissa on tunniste mansikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mansikka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. elokuuta 2019

Neiti yksvee:n juhlat

Nuorimmaisemme ensimmäiset synttärit pidettiin heinäkuun alussa - muutamaa päivää ennen varsinaista synttäripäivää lomamatkamme johdosta. Rakastan juhlien leipomusten suunnittelua ja usein tulee varattua jemmaan enemmän reseptejä, mitä lopulta tarvitsenkaan - saattaa nimittäin olla, että vaihdan mielipidettäni tarjottavista vielä ihan viime metreillä.

Broileripiirakkaa ja juustokierteitä


Itse leipomani suolaiset tarjoamukset jäivät tällä kertaa broileripiirakkaan ja juustokierteisiin, joista jälkimmäisistä kuvakin jäi ottamatta. Juustokierteet tein joka tapauksessa Cebicin keittiössä -blogin ohjeella. Aluksi täyte kuulosti ehkäpä liiankin mitättömältä, mutta voin sanoa, että juusto ja ruohosipuli antoivat erittäin hyvän maun juustokierteelle. Nämä saivat kehujakin!

Broileripiirakan ohje löytyi meilläkotona.fi -sivustolta. Ja tässä olikin taas sellainen ohje, millä tulee tehtyä piirakkaa useampaan kertaan, oli sen verran maistuvaa. Tein broileripiirakan gluteenittomana käyttäen jauhoina gluteenitonta finmix vaaleaa jauhoseosta, lisäksi korvasin margariinin laktoosittomalla voilla. Pakastepaprikan tilalta pilkoin täytteeseen yhden tuoreen paprikan. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan - yksi parhaista suolaisista piirakoista ikinä!



Makeaa mahan täydeltä


Makeiksi juustokakuiksi tein sitruuna-suklaajuustokakkua sekä Kuningatar-hyydykekakkua. Sitruuna-suklaajuustokakun tein Makeaa murmelin täydeltä -blogin ohjeella. Tämäkin oli helppo muuttaa gluteenittomaksi käyttämällä mutakakkupohjassa vehnäjauhojen tilalta Semperin finmix vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta. Täytteessä käytin ihan Valion sitruunarahkaa, ja kakku onnistui sillä oikein hyvin. Tässä kakussa yhdistyivät kivasta makea ja hieman kirpeähkö sitruunan maku. Ensi kerralla voisin ehkä kokeilla päällysessä jotain makeampaa ohjetta, koska omaan makuuni kaakaokiille ei ehkä ollut tälle kakulle se paras mahdollinen. Koristeet itse tein ihan valkosuklaasta.



Toiseksi juustokakuksi tein Kuningatar-hyydykekakkua Tarun taikakakkujen ohjeella. Muutin ohjeen gluteenittomaksi siten, että käytin pohjaan Semperin kolakeksejä (vanilja) noin 185 grammaa, taisi mennä hieman reilu paketti. Lisäksi laitoin viisi kappaletta Semperin kaurakeksejä, missä oli suklaapisaroita. Täytteen tein täsmällisesti kyseisen blogin ohjeella. Päälle kotimaisia tuoreita mansikoita - mustikoita ei vielä ollut, joten niiden tilalta pensasmustikoita päälle. Aika hyvää tuli tästä!


Minäkin osasin tehdä vesimelonihain


Ja pitihän minunkin sitä kokeilla - nimittäin vesimelonihaita. Iltalehden sivuilta löytyi hyvät ohjeet, joita noudattamalla en minäkään voinut epäonnistua.




Täytekakku kruunaa juhlat


Yleensä lapset itse sanovat, millaisen täytekakun he haluavat juhliinsa. Tällä kertaa olikin vaikeaa, kun pienimmäinen ei osaa vielä sanoa, millaisen kakun hän haluaa. Aikaa meni netissä surffatessa ja ideoita hakiessa. Lopulta päädyin alla oleviin koristeisiin, mitkä tein sokerimassasta ja mansikkaakin piti hieman laittaa koristukseksi kakun päälle. Kakun täytteet oli helppo valita - olihan mansikkakausi parhaimmillaan, joten mansikkaa, kermaa ja vaniljarahkaa, siinä se! Meidän neiti yksi vee oli synttäreillään hymy huulilla liki koko ajan - kuinkas muutenkaan!








sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Triplasynttäreiden viettoa kera kätyreiden

Heinäkuussa meillä vietetään aina joko tupla- tai triplasynttäreitä riippuen siitä, olenko jaksanut kesäkuussa syntyneelle kakkoselle järjestää tätä ennen synttäreitä. No, tänä vuonna en jaksanut, joten juhlittiin kerralla kolmea. Juhlien teema löytyi jälleen helposti - kätyrit.

Lapsille täytekakku on meillä aina tärkein, ei niinkään sen syömisen takia, vaan sen ulkonäön takia. Nytkin yksi synttärisankareista ei maistanut koko kakkua lainkaan, mutta jokaiselle piti olla oma kätyri kakun päällä. Yhdestä niistä päätin tehdä tytön, kun yksi sankareista oli neitokainen. Kakun täytteenä ja koristeena muutoin olivat vuodenajasta johtuen tuoreet mansikat ja kermavaahto.




Minun tapana on leipoa synttäreille täytekakun lisäksi pari muutakin kakkua sekä lisäksi suolaisia tarjottavia. Suolaiset tarjottavat jäävät tällä kertaa kokonaan blogin ulkopuolelle, koska niistä jäivät kuvat ottamatta.

Yhdeksi makeaksi tarjottavaksi leivoin Sweet food o'minen ohjeella Banoffee juustokakkua. Ohje löytyy blogista. Minulta ei löytynyt halkaisijaltaan 17cm:n irtopohjavuokaa, joten jouduin käyttämään 20cm:n vuokaa. Ehkä siitä johtuen kakusta tuli todella matala. Ehkä en blogin perusteella osannut ajatella, että kakusta tulisi niin matala kuin tuli ja ajattelin, ettei se riitä mihinkään. No leivoin sitten vielä toisen. Maultaan kakku oli todella suussa sulavan hyvää, eli voin suositella ohjetta.






sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Triplasynttäreiden viettoa Ninjago-tyyliin



Taas oli se aika vuodesta, kun oli aika viettää lastemme syntymäpäiväjuhlia. Yleensä olemme viettäneet heinäkuussa vain esikoispoikamme ja vanhemman tyttäremme synttäreitä, kun heillä on syntymäpäivä neljän päivän sisään, mutta tänä vuonna juhlimme samaan aikaan myös kesäkuussa syntyneen nuoremman poikamme 6v-synttäreitä, kun olimme hänen synttäreidensä aikaan reissussa.

Täytekakun teema tuli hetkeäkään miettimättä lasten suusta: Ninjago-kakku. Tälle äidille kun Ninjat eivät ole kovin tuttuja, piti oikein netistä katsella, että minkäs näköisiä ne ovatkaan. Ja yhtenä yönä sain idean kakusta. Tein hahmot jo pari päivää etukäteen valmiiksi sokerimassasta, ettei niitä tarvitsisi sitten kiireessä tehdä.
 



Tällä kertaa oli tulossa paljon enemmän vieraita kuin normaalisti lastemme synttäreille (huom! yhden lapsen kummit lisää), joten päätin, että teen täytekakkupohjan kääretorttupohjista. Tein kolme kääretorttupohjaa jo äidiltä oppimallani ohjeella: lasi munia, lasi sokeria, lasi jauhoja (puolet vehnä- ja puolet perunajauhoja) sekä teelusikallinen leivinjauhetta. Leikkasin pohjat alustalle sopivaksi (neljä kerrosta, joista yksi palasista) ja kostutin ne maito-vaniljasokeriseoksella. 

Haimme samana päivänä kauhajokiselta Kukkasmäen marjatilalta (http://www.kukkasmaenmarjatila.fi/) tuoreita mansikoita, joten niiden ympärille piti rakentaa täytekerrokset. Otin ideaa täytteeseen Seuran ohjeesta siten, että täytteeseen laitoin 2,5 prk Valion valkosuklaa-limerahkaa, reilun ruokalusikallisen lemon curdia sekä 2 x 2,5dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta. Sitten vain mansikat viipaleiksi, ja jokaiseen väliin laitoin ensin kerroksen mansikkaviipaleita ja lisäksi täyteseosta.

Kuorrutuksessa halusin taas testata jotain uutta, ja Kinuskikissan sivuilta löytyi kivoja pursotusvinkkejä. Itselleni pursotus on aina aikamoinen koetinkivi eikä se taaskaan mennyt ihan putkeen, mutta lapset olivat onneksi tyytyväisiä kakkuun.



Pikkuleipinä oli tarjolla Wilhelmiina-keksejä, joita leivoin hieman isomman satsin pari viikkoa aiemmin leipoessani niitä ystäväni lapsen juhliin. Wilhelmiinat leivoin Maku.fi :stä löytyneellä reseptillä. Sattui vielä niin hyvin, että Suupohjan Reko-tapaaminen oli juuri paria päivää ennen synttäreitä, niin tilasin suklaapikkuleipiä kilon verran Kurikan kotipirtiltä, niin ei tarvinnut ostaa synttäreille lainkaan keksejä kaupasta. Reko Suupohja on facebookissa toimiva lähi- ja luomuruokarengas, jonka kautta on mahdollista tilata parin viikon välein lähellä tuotettuja tuotteita yhteisesti sovittuun jakelupaikkaan Kauhajoelle. Nuo Kurikan Kotipirtin suklaaleivät olivat paitsi herkullisia, myös tosi kauniita sydämen muotoisia pikkuleipiä.
 



 

Pientä makeaa tarjottavaa saimme vielä Rocky Roadeista, jonka reseptin löysien ihan sattumalta etsiessäni erästä toista reseptiä, ja pitihän noitakin sitten kokeilla. Tein niitä tuolla liliäiti-blogin reseptillä ja nam, mitä herkkua! Meillä, kun lapset eivät juuri kakkuja syö, niin tein vielä lähinnä lapsille tarjottavaksi aivan ihanan meheviä mokkaruutuja siskoni suosittelemana jonna_nordiccitylife:n Instagram-tililtä löytyvällä ohjeella.


 


Makeaksi tarjottavaksi jo aiemmin mainitsemani ystävä oli luvannut tehdä minulle vastalahjaksi Kinuskikissan kinuski-mansikka-kakun. Olin itsekin sitä ehtinyt kerran kokeilla, ja sen maku oli sen verran hyvä, että söimme sellaisen ihan muutaman henkilön voimin yhdessä päivässä, joten ajattelin, että tästä kakusta ei yksi riitä yli 30 henkilölle. Tein siis vielä itsekin tästä kakusta toisen synttäreille, ja hyvä että tein. Itse onnistuin tässä kakussa toisella kertaa hieman paremmin kuin ensimmäisellä, mutta edelleenkin värit hieman sekoittuivat toisiinsa. Maku oli kuitenkin aivan hurmaava! Onneksi sitä jäi meille kotiväelle herkuteltavaksi vielä seuraavaksikin päiväksi.




Aiemmin olin myös kokeillut jo tuota Mustikkasuu leipoo-blogista löytämääni New Yorkin mustikka-juustokakkua. Kun edellisellä kerralla sitä tehtyäni, söimme sitä heti leipomista seuraavana päivänä, huomasin, ettei valkosuklaa maistunut siinä lainkaan. Nyt jo siis tiesi, että kakku pitää tehdä vähintään kahta vuorokautta ennen tarjoilua, että valkosuklaan maku pääsee siinä esiin. Tämä kakku on oikein täyttävää eli tätä jaksaa syödä vain pienen palan kerrallaan, mutta se on ihanan juustoista.




Suolaiseksi tarjottavaksi olin jo pari viikkoa takaperin leiponut synttäreitä varten karjalanpiirakoita, jotka ovat tosi hyviä myös pakastamisen jälkeen. Juhlapäivän aamuna tein vain munavoin. Edellisenä päivänä teimme lasten kanssa myös lihapullia suolaiseksi tarjottavaksi.




Siskoni oli minulla apuna edellisenä päivänä, ja hän teki voileipäkakun Liian hyvää –blogin tilli-lohi-voileipäkakun ohjeella. Kun tuolla ohjeella teimme kaksi kappaletta pieniä suorakulmion mallisia voileipäkakkuja, jäi täytettä vielä reilusti ylikin. Meillä voileipäkakut tehtiin alusta lähtien koristelua myöten kerralla valmiiksi, ja voileipäkakuista tuli todella herkullisia. Niitä ei kyllä jäänyt kuin juuri ja juuri yhdet palat minulle ja miehelleni syötäväksi jälkikäteen eli kaiketi muutkin tykkäsivät. Ohjeessa ensin mietitytti, kun täyteainesta jätettiin vielä kakun kuorruttamista varten, mutta se näyttikin oikein hyvältä kakun päällä.




Suolaiseksi tarjottavaksi teimme vielä kahdenlaista salaattia: vihreää salaattia Kinuskikissan ohjeella sekä makaroni-kana-salaattia. Vihersalaatti Kinuskikissan tapaan oli ihan ok lukuunottamatta sitä, että tekemäni krutongit ehtivät pehmentyä tarjoiluun mennessä. En tiedä, tuleeko tehtyä tuota salaattia toista kertaa – jos tulee tehtyä, ehkä ostan krutongit valmiina kaupasta tai paistan ne juuri ennen tarjoilua. Siinä on vain se huono puoli, että koko talo haisee sen jälkeen valkosipulilta. Toiseksi salaatiksi teimme Pullahiiren leivontanurkka-blogin ohjeella hedelmäistä broileri-pastasalaattia. Vaikka teimme salaattia vain 2/3 määrän ohjeesta, sitä tuli aivan valtavasti. Salaatti oli kyllä oikein herkullista.




 

Ehkä tarjoiluja oli kokonaisuutena hieman liiaksi asti, mutta ei ainakaan ruoka loppunut pidoista kesken kaiken ;). Sääkin onneksi suosi, joten kahvittelu terassilla onnistui.